Ratsastin. Opettaja kehui paljon. Se lämmitti. Tulimme kotiin. Isin kavereita tuli kylään. Nyt ne saunovat. Olin luvannut kokata, ja niinhän tein. Kolmen tomaatin keittoa, focacciaa ja pähkinäistä parsakaali-hunajamelonisalaattia. Kevyttä ja, voi, törkeen hyvää. Tiedän, koska olen laittanut kyseisiä ruokia ennenkin. Tänään en kuitenkaan edes maistnut, onnistuivatko. Äiti maistoi ja sanoi, että hyvää tuli. Huh. Pääruuaksi ne syö ribsejä (ja salaatin jonka tein). Oikeeta äijäruokaa. Äiti on vastuussa jälkiruuasta. Tekkee vadelmaista puolukkakiisseliä, joka tarjoillaan kermavaahdon kera. Ja arvatkaa mitä? Minun ei tee mieli mitään ruokaa. Ei, vaikka tiedän kaiken tarjolla olevan hyvää. Täydellistä. Tekee paastoamisesta ehkä tuhat, kaksituhatta, kertaa helpompaa.
Olen mielettömän väsynyt. Ärsyttää. En enää ikinä ota temestaa (tiedän että otan kuitenkin), se vie vedon niin moneksi päiväksi. Olen löhöillyt kirkasvalolamppuun tuijottaen, mutta se sai aikaiseksi vain entistkä törkeämmän hedarin. Se aurinkokin peittyi pilvien taakse. Satoi rakeita. Pilkoin sipuleita. En itkenyt.
Aamupaino oli 50,5, siis suunnilleen. En tajua miksi olen antanut itseni lihoa tällaiseksi läskiksi. Vielä kesällä painoin 48 kiloa. Itseasiassa hieman alle. Nyt kuitenkin tsemppaan. Olen tosin järkyttävän turvonnut atm, en oikeastaan tajua miksi, en ole syönyt mitään. Tuntuu kuin kaikki juomani vesi kertyisi vatsaan ja naamaan, silmien alle. Yäk. Menen sinne bileisiin tunnin myöhemmin kuin muut. Kun ne on kännissä ne ei tajua että olen ruma. Olen niiden mielestä laiha.
Illalla tosiaan tulee taatusti vedettyä alkomahoolia, mutta huomenna elän Taikapurjokeitolla (resepti aikaisemmassa postauksessa). Maanantaiksi sitten uusi suunnitelma.
Olenkohan ihan hurahtanut? Minullahan on ne rasvasiepparit. Ja vitamiinit. Ja entsyymivalmisteet. Mutta mietin, pitäisiköhän tilata vielä Figurel Low Carb hiilihydraattisieppareita ? Tuntuu hassulta, olenhan aikaisemminkin laihduttanut, ilman minkäänlaisia pillereitä. Tuskinpa ne edes kauheasti auttavat. Ehkä ihan vähän kuitenkin? Ehkä placeboefektillä? Rahaa ei kauheasti ole käytettävissä. Saisinpa sen työpaikan.
Nyt soi Scandinavian Music Groupin "Nils sanoi jag älskar dig". Hemmetin kaunis kappale. Ja minä olen tainut innostua heittelemään tänne näitä linkkejä, nyt kun keksin miten se tehdään... Heh.
Voisin venytellä. Voisin pakata yökamat valmiiksi iltaa varten (jään siis ystävälleni yöksi). Olen juonut kahvia, tosi paljon kahvia - enkä kuitenkaan jaksa. Haluaisin käydä jo suihkussa ja laittautua. Muttakun ne miehet on siellä saunassa. Onhan meillä toinenkin suihku, yläkerrassa. Se on kuitenkin paljon pienempi kuin alakerran. En halua käyttää sitä.
En ole siivonnut huonettani. Vein kuitenkin hirveän läjän astioita alakertaan, jo ennen tallille lähtöä. Vein ne niin, ettei kukaan huomannut. Tiskasin ne. Kuivunutta taikinaa, tai sen jämiä, öljyisiä pastakulhoja, mukeja joiden pohjaan oli pinttynyt kaakaojauhetta. Kaikki salakuljetettu yläkertaan ahmimisen aikana. Ihan sairasta. Niin minä teen; jos toisia on kotona, vien tuolla tavoin ruuat yläkertaan, syön ne, ja oksennan samantien roskikseen. Niin kukaan ei ihmettele, miksi juoksen kokoajan vessassa. Älkää tehkö niin. Älkää ikinä alkako oksentamaan, älkää koskaan kokeilko. Sen oppii tekemään ilman hammasharjaa. Oikeastaan en koskaan ole tarvinnut hammasharjaa, vatsalihakset ja vesi ovat riittäneet. Jotenkin olen, ikävä kyllä, oppinut yökkimään äänettömästi. Kukaan ei huomaa. Kukaan ei voi pelastaa. Joskus oksennusta ja muita nesteitä tulee nenästäkin. Joudun niistämään kokoajan. Niin mielettömän ällöttävää. Mutta takaisin niihin astioihin; nyt kun ne ovat poissa huoneestani, tuntuu, kuin en salaisi niin paljon. Puhtaampi olo. Enää se paha henki, atmosfääriin muodossa, ei leiju huoneessani. Puhdistun.
Haluaisin mennä viimeistelemään kokkaamiseni. Lämmittämään tomaattikeiton, kaatamaan sen tarjoiluastiaan. Lämmittämään focaccian, asettelemaan sen kauniisti puiselle laudalle, peittelemään sen sinivalkoiseen liinaan. Ripottelemaan saksanpähkinät salaattiin, vetäisemään sen päälle balsamicoa koristeeksi. Mutta jos teen sen nyt, on kaikki lössähtänyttä, kylmää ja pahaa, kun nuo yhdet saunojat tulevat pöytään. Kunhan joutaen kirjoittelen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti